Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia kuin yksinäisyys
Yksin oleminen on mielelle yhtä tärkeää kuin yhdessäolo. Yksinolo voi olla positiivinen voimavara. Yksinolo voi antaa mahdollisuuden rentoutua ja rauhoittua oman itsensä ja ajatustensa kanssa - onkin tärkeää oppia viihtymään yksin. Jokainen tarvitsee yksityisyyttä ja yksinoloa.
Kun yksin oleminen ei ole oma valinta, se voi tuntua todella raskaalta. Yksinäisyys koskettaa lähes jokaista jossain elämänvaiheessa. Yksinäisyys on tunnetta siitä, ettei ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi, olisi tukena tai edes seisoskelisi samassa porukassa. Yksinäisellä tarve ja halu olla sosiaalinen eivät kohtaa arjessa. Sosiaalinen yksinäisyys on sosiaalisen verkoston puuttumista, kun taas emotionaalinen yksinäisyys on tunne läheisten tai itselle merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumisesta, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Yksinäisyyden taustalla voi myös olla hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen kokemuksia tai kiusaamista, joista on vaikea yksin selvitä. Yksinäisyyttä voi olla hetkittäin, jolloin se liittyy tiettyihin tilanteisiin, mutta aina se ei ole pelkästään tunnetta ulkopuolisuudesta, ja toivetta kaveriporukoista tai läheisistä ystävistä, vaan pysyvämpää ja ulottuu monelle elämänaluelle. Usein yksinäisyys voi helpottaa ajan myötä, kun elämäntilanteet muuttuvat, mutta toisinaan yksinäisyys musertaa ja lamaannuttaa syvemmin. Jos yksinäisyys tuntuu pahalta, hae apua.
Yksin oleminen on mielelle yhtä tärkeää kuin yhdessäolo. Yksinolo voi olla positiivinen voimavara. Yksinolo voi antaa mahdollisuuden rentoutua ja rauhoittua oman itsensä ja ajatustensa kanssa - onkin tärkeää oppia viihtymään yksin. Jokainen tarvitsee yksityisyyttä ja yksinoloa.
Kun yksin oleminen ei ole oma valinta, se voi tuntua todella raskaalta. Yksinäisyys koskettaa lähes jokaista jossain elämänvaiheessa. Yksinäisyys on tunnetta siitä, ettei ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi, olisi tukena tai edes seisoskelisi samassa porukassa. Yksinäisellä tarve ja halu olla sosiaalinen eivät kohtaa arjessa. Sosiaalinen yksinäisyys on sosiaalisen verkoston puuttumista, kun taas emotionaalinen yksinäisyys on tunne läheisten tai itselle merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumisesta, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Yksinäisyyden taustalla voi myös olla hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen kokemuksia tai kiusaamista, joista on vaikea yksin selvitä. Yksinäisyyttä voi olla hetkittäin, jolloin se liittyy tiettyihin tilanteisiin, mutta aina se ei ole pelkästään tunnetta ulkopuolisuudesta, ja toivetta kaveriporukoista tai läheisistä ystävistä, vaan pysyvämpää ja ulottuu monelle elämänaluelle. Usein yksinäisyys voi helpottaa ajan myötä, kun elämäntilanteet muuttuvat, mutta toisinaan yksinäisyys musertaa ja lamaannuttaa syvemmin. Jos yksinäisyys tuntuu pahalta, hae apua.
On luonnollista kaivata ihmisiä ja ystäviä lähelleen
Vaikka yksin oleminen voi olla tärkeä askel itsenäisyyteen, voi siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen kuitenkin asettaa myös monenlaisia haasteita. Vastuunottaminen omasta elämästä voi tuntua samanaikaisesti jännittävältä, mutta myös pelottavalta, ja epävarmuus tulevaisuudesta huolettaa. Yksinäisyyden tunteita voi myös voimistaa sekä parisuhteen päättyminen tai pitkään jatkunut sinkkuus että uuden suhteen aloittaminen. Yksinäisyyden tuoma häpeä voi johtaa peittelyyn ja sosiaalisia tilanteiden välttelyyn, mikä pahentaa yksinäisyyttä entisestään.
Yksinäisyydestä pois pääsemiseksi on hyvä tuntea itsensä ja tunnistaa itselleen sopivat keinot. Oman tilanteen tarkastelu ja hyväksyminen sellaisena kuin se on, vähättelemättä tai paisuttelematta on tärkeä askel eteenpäin. Vaikka yksinäisyyden tässä tilanteessa hyväksyy, ei siihen tarvitse tyytyä, vaan sitä voi aktiivisesti lähteä muuttamaan. Monesti yksinäisyyden tunteet tuntuvat voimakkaammilta iltaisin ja viikonloppuisin, kun on vapaa-aikaa ja ajattelee muilla olevan hauskaa yhdessä. Päihteiden käyttö yksinäisyyden tunnetta helpottamaan voi tuntua houkuttelevalta, mutta poistuessaan elimmistöstä kielteiset tunteet kuten masennus, ahdistus ja ärtyisyys voimistuu. Hetkellisen yksinäisyyden ja yksin olon sietäminen on tärkeä taito. Jokainen ihminen joutuu viettämään eripituisia aikoja yksin, ja joskus on yksinäisyyden tunteen peittämisen tai pakenemisen sijaan hyvä pysähtyä omien ajatusten ääreen ja harjoitella yksinoloa.
Vaikka yksin oleminen voi olla tärkeä askel itsenäisyyteen, voi siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen kuitenkin asettaa myös monenlaisia haasteita. Vastuunottaminen omasta elämästä voi tuntua samanaikaisesti jännittävältä, mutta myös pelottavalta, ja epävarmuus tulevaisuudesta huolettaa. Yksinäisyyden tunteita voi myös voimistaa sekä parisuhteen päättyminen tai pitkään jatkunut sinkkuus että uuden suhteen aloittaminen. Yksinäisyyden tuoma häpeä voi johtaa peittelyyn ja sosiaalisia tilanteiden välttelyyn, mikä pahentaa yksinäisyyttä entisestään.
Yksinäisyydestä pois pääsemiseksi on hyvä tuntea itsensä ja tunnistaa itselleen sopivat keinot. Oman tilanteen tarkastelu ja hyväksyminen sellaisena kuin se on, vähättelemättä tai paisuttelematta on tärkeä askel eteenpäin. Vaikka yksinäisyyden tässä tilanteessa hyväksyy, ei siihen tarvitse tyytyä, vaan sitä voi aktiivisesti lähteä muuttamaan. Monesti yksinäisyyden tunteet tuntuvat voimakkaammilta iltaisin ja viikonloppuisin, kun on vapaa-aikaa ja ajattelee muilla olevan hauskaa yhdessä. Päihteiden käyttö yksinäisyyden tunnetta helpottamaan voi tuntua houkuttelevalta, mutta poistuessaan elimmistöstä kielteiset tunteet kuten masennus, ahdistus ja ärtyisyys voimistuu. Hetkellisen yksinäisyyden ja yksin olon sietäminen on tärkeä taito. Jokainen ihminen joutuu viettämään eripituisia aikoja yksin, ja joskus on yksinäisyyden tunteen peittämisen tai pakenemisen sijaan hyvä pysähtyä omien ajatusten ääreen ja harjoitella yksinoloa.
Yksinäisyyteen ei tarvitse tyytyä.
On tärkeää kuulostella itseään: onko yksinäisyys ulkoa tulevaa vai ylläpidänkö minä yksinäisyyttä itselläni? Mikä estää minua yksinäisyyden murtamisessa, olenko kokeillut ja voisinko kokeilla uudestaan? Minä voin päättää rikkoa oman tunteeni yksinäisyydestä.
#onneksionjoku -kampanja
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tukevat mm. elämän kriiseissä, esimerkiksi vertaistuen muodossa, mutta suuri osa toiminnasta on ennaltaehkäisevää ja arkista hyvinvointia lisäävää toimintaa, kuten yksinäisyyden vähentämistä. Moni järjestöissä apua saanut on myöhemmin jäänyt toimimaan vapaaehtoisena muille apua tarvitseville, laittanut hyvän kierätämään.
"Toivomme, että tämä kampanja muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka arvokasta on, että on joku, joka on läsnä arjessa. Ei sen läsnäolon tarvitse tarkoittaa muuta tunnetta siitä, että ei ole yksin. Ihminen kaipaa toista ihmistä muulloinkin kuin kriiseissä”, toteaa Vertti Kiukas SOSTEsta.
Onneksi on joku -kampanja pyytää sinua ilmiantamaan oma "jokusi". Kerro, kuka on ollut sinulle merkittävä henkilö jossain elämänvaiheessa tai -tilanteessa? Tarinoita voi kertoa somekanavissa hashtagilla #onneksionjoku. Lisää aiheesta Tuntuu.fi Hyvän tekeminen -sivulta ja SOSTE.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 12: Sosiaalinen verkosto ja yksinäisyys. Lisää yksinolosta Mieli ja yksinäisyydestä Nyyti, MTKL ja Nuortenlinkki.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tukevat mm. elämän kriiseissä, esimerkiksi vertaistuen muodossa, mutta suuri osa toiminnasta on ennaltaehkäisevää ja arkista hyvinvointia lisäävää toimintaa, kuten yksinäisyyden vähentämistä. Moni järjestöissä apua saanut on myöhemmin jäänyt toimimaan vapaaehtoisena muille apua tarvitseville, laittanut hyvän kierätämään.
"Toivomme, että tämä kampanja muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka arvokasta on, että on joku, joka on läsnä arjessa. Ei sen läsnäolon tarvitse tarkoittaa muuta tunnetta siitä, että ei ole yksin. Ihminen kaipaa toista ihmistä muulloinkin kuin kriiseissä”, toteaa Vertti Kiukas SOSTEsta.
Onneksi on joku -kampanja pyytää sinua ilmiantamaan oma "jokusi". Kerro, kuka on ollut sinulle merkittävä henkilö jossain elämänvaiheessa tai -tilanteessa? Tarinoita voi kertoa somekanavissa hashtagilla #onneksionjoku. Lisää aiheesta Tuntuu.fi Hyvän tekeminen -sivulta ja SOSTE.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 12: Sosiaalinen verkosto ja yksinäisyys. Lisää yksinolosta Mieli ja yksinäisyydestä Nyyti, MTKL ja Nuortenlinkki.
|
|
