Hyvä ruoka, parempi mieli - ihan oikeasti
Tasapainoinen ja säännöllinen ravitsemus auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia. Terveellinen ruoka on maukasta, monipuolista, värikästä ja se sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineita: ruoan valmistaminen ja nauttiminen perheen tai ystävien kanssa voi olla yhdessäoloa parhaimmillaan. On myös luvallista kattaa pöytä ihan vain itselle!
Kokkaaminen ja kotiruoka on tapa omanlaiseen elämään ja hyvä keino pitämään talous budjetissa. Ruoanlaitto voi myös olla ympäristöteko. Perusruoka on edullista, ja netistä löytyy keinoja piristää tuttujakin reseptejä. Marttakoulun sivulta löydät paljon tietoa ravitsemuksesta, myös erityisruokavalioista sekä nuorelle urheilijalle tärkeistä ravintoaineista. Martoilla on myös reseptejä laidasta laitaan.
Tasapainoinen ja säännöllinen ravitsemus auttaa jaksamaan ja lisää hyvinvointia. Terveellinen ruoka on maukasta, monipuolista, värikästä ja se sisältää paljon vitamiineja ja kivennäisaineita: ruoan valmistaminen ja nauttiminen perheen tai ystävien kanssa voi olla yhdessäoloa parhaimmillaan. On myös luvallista kattaa pöytä ihan vain itselle!
Kokkaaminen ja kotiruoka on tapa omanlaiseen elämään ja hyvä keino pitämään talous budjetissa. Ruoanlaitto voi myös olla ympäristöteko. Perusruoka on edullista, ja netistä löytyy keinoja piristää tuttujakin reseptejä. Marttakoulun sivulta löydät paljon tietoa ravitsemuksesta, myös erityisruokavalioista sekä nuorelle urheilijalle tärkeistä ravintoaineista. Martoilla on myös reseptejä laidasta laitaan.
Ehdottomuus ruokavaliossa tai yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu ja kieltäminen usein ei ole pidemmän päälle toimivaa. Keskity ruokailussa kokonaisuuteen, ja muista, että herkuttelukin on välillä sallittua. Kun kokonaisuus toimii ja syömisen säännöllisyys tukee hyvinvointia, voi oppia myös kuulemaan kehon merkkejä paremmin ja huomaa, mitä keho kertoo. Voisiko kiukku tai tekemisen hyytyminen iltapäivällä johtua nälästä? Aamulla vauhtiin pääsemiseen tarvitsee keho sekä energiaa että käynnistystä: laiskat aamut ovat kivoja, mutta työhön ryhtyminen vaatii myös paitsi energiaa kroppaan, myös verenkierron liikkeelle, jotta energia pääsee oikeaan osoitteeseensa: mm. aivoihin ja lihaksiin. Jos aamulla ei maistu ruoka, voisinko ottaa eväät työ- tai opiskelupaikalle? Moni taintuu ruokalevolle tai "koomaan" iltapäivällä lähinnä sen vuoksi, että ruokaväli on ollut liian pitkä, ja keho hyytyy yhtäkkisestä raskaammasta ravinnosta. Hyvään ruokavalioon on monia vaihtoehtoja, kunhan pitää huolta monipuolisuudesta ja ruokarytmistä. Mikäli syöminen tuottaa ahdistusta, on aihe hyvä ottaa puheeksi.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 2: Ruokailu. Lisää tietoa syömisestä sekä tehtäviä hyvään ruokailuun: Nyyti ja Mieli. Lisätietoa syömiseen liittyvistä ongelmista Nyytiltä sekä SYLI - Syömishäiriöliitosta.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 2: Ruokailu. Lisää tietoa syömisestä sekä tehtäviä hyvään ruokailuun: Nyyti ja Mieli. Lisätietoa syömiseen liittyvistä ongelmista Nyytiltä sekä SYLI - Syömishäiriöliitosta.
Jokaisella on oikeus nauttia liikkumisesta
Liikkuminen itselleen mieluisalla tavalla voi tuoda elämään suuren määrän iloa ja mielihyvää. Liikkumalla voit huoltaa paitsi kehoasi, myös mieltäsi. Myönteisiä elämyksiä tuottava, sopivasti haastava ja kuormittava liikunta tukee ja edistää psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuottoa ja kehon vastuskykyä monille taudinaiheuttajille, sen avulla voidaan hallita stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa vähentämällä ahdistusta ja jännitystiloja. Liikunta voi toimia niin aktiivisuuden kuin rauhoittumisenkin lähteenä ja olla mukavaa yhdessäoloa. Jotta saisit liikkumisesta mahdollisimman paljon iloa irti, on olennaista että löydät itsellesi sopivan liikkumisen muodon.
Liikkuminen itselleen mieluisalla tavalla voi tuoda elämään suuren määrän iloa ja mielihyvää. Liikkumalla voit huoltaa paitsi kehoasi, myös mieltäsi. Myönteisiä elämyksiä tuottava, sopivasti haastava ja kuormittava liikunta tukee ja edistää psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuottoa ja kehon vastuskykyä monille taudinaiheuttajille, sen avulla voidaan hallita stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa vähentämällä ahdistusta ja jännitystiloja. Liikunta voi toimia niin aktiivisuuden kuin rauhoittumisenkin lähteenä ja olla mukavaa yhdessäoloa. Jotta saisit liikkumisesta mahdollisimman paljon iloa irti, on olennaista että löydät itsellesi sopivan liikkumisen muodon.
Jo muutama liikuntakerta viikossa kohentaa yleiskuntoa, parantaa lihasvoimaa sekä tasapaino- ja koordinointikykyä. On myös olemassa lajeja, joita ei itse ehkä miellä liikunnaksi, vaikka niillä pystyy hyvin ylläpitämään kuntoa. Mukavia keinoja pitää huolta itsestä ja hyvinvoinnista ovat esimerkiksi keilailu, tanssi, hyötyliikunta kuten kävely ja portaat päivän aikana sekä luonnossa liikkuminen. Liikunnan tai lyhyen liikummattomuuden ei tule aiheuttaa ahdistusta tai pakonomaisuutta. Liikkumisen ei tule vahingoittaa tervettä ihmistä, liikkumisen vastapainona keho ja mieli tarvitsee palautumista. Väärin toteutettu liikunta lisää tapaturma- ja vammautumisriskiä. Riski lisääntyy, jos ei ota huomioon terveydentilaa eikä peruskuntoa tai sortuu liian rankkaan fyysiseen kuormitukseen.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 4: Liikkuminen. Lisää liikkumisesta Nyyti ja Mieli. Liikunnan, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä lisää UKK-instituutilta.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 4: Liikkuminen. Lisää liikkumisesta Nyyti ja Mieli. Liikunnan, mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä lisää UKK-instituutilta.
|
|
