Ota aikaa rentoutumiselle
Rentoutuminen muuttaa aivojen käyttäytymistä, rauhoittaa autonomista hermostoa ja stressitasoja, sekä tuottaa mielihyvähormonia. Hyvin nukkuneena itseluottamus on korkeammalla. Huolehdi, että jokaiseen päivään kuuluu rennompia hetkiä ilman painetta suoriutumisesta. Koska koemme asiat erilailla, meitä myös rentouttavat eri asiat. Monet asiat päivän aikana saattavat myös vaikuttaa siihen, mikä milloinkin rentouttaa. Mieti, mikä itsellesi tänään toisi hyvän, rennon olon. Olisiko se oma harrastus, jossa pääsee kehittymään? On motivoivaa nähdä oma kehittyminen ja keskittyä muihin kuin stressiä aiheuttaviin asioihin. Moni rentoutuu liikkumalla: Kävele uusia reittejä naapurustossa, juokse ajattelematta mitään tai keskity ulkoillessa ihastelemaan luontoa. Myös ohjattu liikunta tai salilla käynti voi rentouttaa, ja tanssi, jooga tai pallopelit porukalla tuoda sopivaa rentoutta! Kylpeminen, saunominen ja hieronta ovat myös hyviä keinoja palauttaa ja rentouttaa kehoa sekä saada kehon mielihyvähormonit, endorfiinit hyrräämään, ja avantouinnilla on monia terveysvaikutuksia.
Usein arjen velvollisuuksien ja aistien vastapainottaminen rentouttaa: jos katsot näyttöä päivät, rentoudu liikkumalla tai kuuntelemalla musiikkia, äänikirjaa tai podcastia. Jos päivän hälinä ja melu kuormittaa, rauhoitu hiljaisuudessa, kokkailemalla tai muuten käsillä tehden. Toisinaan stressaaminen vaikeuttaa rentoutumista. Älä lykkää päätöksien tekemistä, ja jos huolet ovat vaivanasi, juttele jonkun kanssa tai kokeile pitää huolihetki. Yritä paikallistaa stressin syyt. Onko elämässä raskaita asioita tai ihmisiä, voisinko muuttaa asiaa jotenkin. Ehkäpä stressiä lisääkin se, että rankan päivän vuoksi vain suhtaudun asioihin liian vakavasti? Olenko nukkunut ja syönyt hyvin?
Päivän työskentelyä kannattaa tauottaa: vaihda istuma-asentoa tai nouse työskentelemään seisten; anna itsellesi lupa pitää välitunti. Monet pitävät lyhyistä tai pidemmistä rentoutumisharjoituksista, kuten hengitysrentoutus, lihasrentoutus, mielikuvaharjoitus sekä tietoisen läsnäolon harjoitus. Harjoituksen voi tehdä vaikka bussissa tai junassa, se ei vaadi suurta tilaa ja on huomaamatonta.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 7: rentoutuminen. Lisää rentoutumisesta Mieli ja Nyyti, sekä rentoutumisharjoituksia Mieli ja Nyyti.
Rentoutuminen muuttaa aivojen käyttäytymistä, rauhoittaa autonomista hermostoa ja stressitasoja, sekä tuottaa mielihyvähormonia. Hyvin nukkuneena itseluottamus on korkeammalla. Huolehdi, että jokaiseen päivään kuuluu rennompia hetkiä ilman painetta suoriutumisesta. Koska koemme asiat erilailla, meitä myös rentouttavat eri asiat. Monet asiat päivän aikana saattavat myös vaikuttaa siihen, mikä milloinkin rentouttaa. Mieti, mikä itsellesi tänään toisi hyvän, rennon olon. Olisiko se oma harrastus, jossa pääsee kehittymään? On motivoivaa nähdä oma kehittyminen ja keskittyä muihin kuin stressiä aiheuttaviin asioihin. Moni rentoutuu liikkumalla: Kävele uusia reittejä naapurustossa, juokse ajattelematta mitään tai keskity ulkoillessa ihastelemaan luontoa. Myös ohjattu liikunta tai salilla käynti voi rentouttaa, ja tanssi, jooga tai pallopelit porukalla tuoda sopivaa rentoutta! Kylpeminen, saunominen ja hieronta ovat myös hyviä keinoja palauttaa ja rentouttaa kehoa sekä saada kehon mielihyvähormonit, endorfiinit hyrräämään, ja avantouinnilla on monia terveysvaikutuksia.
Usein arjen velvollisuuksien ja aistien vastapainottaminen rentouttaa: jos katsot näyttöä päivät, rentoudu liikkumalla tai kuuntelemalla musiikkia, äänikirjaa tai podcastia. Jos päivän hälinä ja melu kuormittaa, rauhoitu hiljaisuudessa, kokkailemalla tai muuten käsillä tehden. Toisinaan stressaaminen vaikeuttaa rentoutumista. Älä lykkää päätöksien tekemistä, ja jos huolet ovat vaivanasi, juttele jonkun kanssa tai kokeile pitää huolihetki. Yritä paikallistaa stressin syyt. Onko elämässä raskaita asioita tai ihmisiä, voisinko muuttaa asiaa jotenkin. Ehkäpä stressiä lisääkin se, että rankan päivän vuoksi vain suhtaudun asioihin liian vakavasti? Olenko nukkunut ja syönyt hyvin?
Päivän työskentelyä kannattaa tauottaa: vaihda istuma-asentoa tai nouse työskentelemään seisten; anna itsellesi lupa pitää välitunti. Monet pitävät lyhyistä tai pidemmistä rentoutumisharjoituksista, kuten hengitysrentoutus, lihasrentoutus, mielikuvaharjoitus sekä tietoisen läsnäolon harjoitus. Harjoituksen voi tehdä vaikka bussissa tai junassa, se ei vaadi suurta tilaa ja on huomaamatonta.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 7: rentoutuminen. Lisää rentoutumisesta Mieli ja Nyyti, sekä rentoutumisharjoituksia Mieli ja Nyyti.
Luonnosta hyvinvointia
Luontoon pääseminen ei vaadi viikon vaellusta tai erämaata, vaan lähimetsät ja kaupungin puistot riittävät hyvin. Ei ole yhtä tapaa nauttia luonnosta: joku tykkää rauhoittua sammalleella maaten, siinä missä toinen pitää epätasaisesta maastossa ja luontopoluilla tai pitkospuilla kulkemisesta. Jotkut nauttivat luonnon näkemisestä: vihreän sävyistä ja yksityiskohtien huomaamisesta; toisille taas metsän humina, veden liplatus tai hiljaisuus liikenteen melusta on tärkeintä.
Luonnossa liikkumisella on tutkitusti vaikutuksia hyvinvointiimme. Mieliala nousee, stressi vähenee ja kiireen tuntu katoaa - jo 15 minuutin luonnossa oleskelu laskee verenpainetta. Luonnossa stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, samoin painonhallinta. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu voivat myös edesauttaa hyvälaatuista unta ja mielialaa. Luonto vaikuttaa paitsi eri aistien välityksellä, myös silmiin tulevan valon määrällä, mikä vaikuttaa ihmisen sisäisen kellon toimintaan. Tällä tavoin myös unettomuudesta ja kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset voivat hyötyä luontokäynneistä.
Luontoon pääseminen ei vaadi viikon vaellusta tai erämaata, vaan lähimetsät ja kaupungin puistot riittävät hyvin. Ei ole yhtä tapaa nauttia luonnosta: joku tykkää rauhoittua sammalleella maaten, siinä missä toinen pitää epätasaisesta maastossa ja luontopoluilla tai pitkospuilla kulkemisesta. Jotkut nauttivat luonnon näkemisestä: vihreän sävyistä ja yksityiskohtien huomaamisesta; toisille taas metsän humina, veden liplatus tai hiljaisuus liikenteen melusta on tärkeintä.
Luonnossa liikkumisella on tutkitusti vaikutuksia hyvinvointiimme. Mieliala nousee, stressi vähenee ja kiireen tuntu katoaa - jo 15 minuutin luonnossa oleskelu laskee verenpainetta. Luonnossa stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, samoin painonhallinta. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu voivat myös edesauttaa hyvälaatuista unta ja mielialaa. Luonto vaikuttaa paitsi eri aistien välityksellä, myös silmiin tulevan valon määrällä, mikä vaikuttaa ihmisen sisäisen kellon toimintaan. Tällä tavoin myös unettomuudesta ja kaamosmasennuksesta kärsivät ihmiset voivat hyötyä luontokäynneistä.
Kaikkia ympäristötunteita saa tuntea
Tunteita, jotka liittyvät luontoon ja ympäristöömme kutsutaan ympäristötunteksi. Ne voivat olla voimaa antavia, kuten energiaa ratkaista ongelmia tai toivoa, jotka syntyvät luonnossa virkistäytymisessä; mutta myös haastavia tunteita; kuten turhautumista ja ahdistusta. Ympäristöahdistus, joka käsittää myös ilmastoahdistuksen, tarkoittaa tuntemuksia ja tunteita, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, hyväksyminen ja tunnetaitojen harjoitteleminen auttavat ympäristömuutosten keskellä. Näitä tunteita on hyvä kohdata ja jakaa yhdessä. Tällöin elämä tunteiden kanssa helpottuu ja jaksaa toimia omassa arjessa kestävämmän ympäristön puolesta.
Askeleita luontoon -tehtäväkalenterin voit ladata MTKL:n sivulta. Mieli: vinkkejä metsäkävelyyn ja virtuaalisia metsäkävelyitä eri vuodenaikoina sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Lisää ympäristöahdistuksesta Nyyti, Mieli sekä Tunne ry, ja luonnosta Nuorten luonto.
Tunteita, jotka liittyvät luontoon ja ympäristöömme kutsutaan ympäristötunteksi. Ne voivat olla voimaa antavia, kuten energiaa ratkaista ongelmia tai toivoa, jotka syntyvät luonnossa virkistäytymisessä; mutta myös haastavia tunteita; kuten turhautumista ja ahdistusta. Ympäristöahdistus, joka käsittää myös ilmastoahdistuksen, tarkoittaa tuntemuksia ja tunteita, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, hyväksyminen ja tunnetaitojen harjoitteleminen auttavat ympäristömuutosten keskellä. Näitä tunteita on hyvä kohdata ja jakaa yhdessä. Tällöin elämä tunteiden kanssa helpottuu ja jaksaa toimia omassa arjessa kestävämmän ympäristön puolesta.
Askeleita luontoon -tehtäväkalenterin voit ladata MTKL:n sivulta. Mieli: vinkkejä metsäkävelyyn ja virtuaalisia metsäkävelyitä eri vuodenaikoina sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Lisää ympäristöahdistuksesta Nyyti, Mieli sekä Tunne ry, ja luonnosta Nuorten luonto.
Mieli ja aivot tarvitsevat unta
Tiedämme kokemuksesta, että uni poistaa väsymyksen. Unen aikana elimistön voimat palautuvat erilaisista fyysisistä rasituksista ja unessa myös aivot lataavat energiavarastonsa täyteen sekä työstävät päivän tapahtumia. Nukkuminen palauttaa vireyden ja havaintokyvyn, ja on edellytys mm. muistin toiminnalle. Tiesitkö, että nukkuminen parantaa myös vastustuskykyä? Huonosti nukkuneena flunssakin tarttuu herkemmin. Hyvin nukuttu yö ylläpitää hyvää mieltä ja vaikuttaa itseluottamukseen.
Tiedämme kokemuksesta, että uni poistaa väsymyksen. Unen aikana elimistön voimat palautuvat erilaisista fyysisistä rasituksista ja unessa myös aivot lataavat energiavarastonsa täyteen sekä työstävät päivän tapahtumia. Nukkuminen palauttaa vireyden ja havaintokyvyn, ja on edellytys mm. muistin toiminnalle. Tiesitkö, että nukkuminen parantaa myös vastustuskykyä? Huonosti nukkuneena flunssakin tarttuu herkemmin. Hyvin nukuttu yö ylläpitää hyvää mieltä ja vaikuttaa itseluottamukseen.
Aikuinen tarvitsee unta noin 7–9 tuntia vuorokaudessa. Jokaisella on toisinaan parempia ja toisinaan huonompia jaksoja nukkumisessa, ja myös tilapäinen unettomuus on normaalia. Uniongelmien ennaltaehkäisyssä vuorokausirytmin säännöllisyys on tärkeää. Unenlaatuun vaikuttaa mielessä pyörivät ajatukset, ruokarytmi ja -laatu, liikkuminen päivän aikana sekä rentoutuminen. Liian kiireinen päivä virittää kropan ylikierroksille, ja rentoutuminen voi olla vaikeaa. Mikäli uniongelmat jatkuvat pitkään ja haittaavat elämää, tulee ongelmaan löytää ratkaisu. Unettomuudesta kärsivä henkilö on jatkuvasti väsynyt, uni ei virkistä ja väsymys vaikuttaa mielialaan.
Median käyttö vaikuttaa nukkumiseen
Monet median sisällöt kohottavat iltaisin vireystilaa, minkä seurauksena nukahtaminen vaikeutuu. Älylaitteen, kuten puhelimen aiheuttama valo voi estää melatoniinin, eli nukahtamista edistävän pimeähormonin luontaista erittymistä ja siirtää väsymystä tämän vuoksi eteenpäin. Lisäksi nopeatempoiset tai keskittymistä vaativat pelit tai viestittely kavereiden kanssa saattavat ylläpitää korkeaa vireystilaa niin, että unen säätely häiriintyy ja uni väistyy tämän vuoksi. Some saattaa myös viedä mennessään, jolloin ajantaju katoaa.
Median käyttö vaikuttaa nukkumiseen
Monet median sisällöt kohottavat iltaisin vireystilaa, minkä seurauksena nukahtaminen vaikeutuu. Älylaitteen, kuten puhelimen aiheuttama valo voi estää melatoniinin, eli nukahtamista edistävän pimeähormonin luontaista erittymistä ja siirtää väsymystä tämän vuoksi eteenpäin. Lisäksi nopeatempoiset tai keskittymistä vaativat pelit tai viestittely kavereiden kanssa saattavat ylläpitää korkeaa vireystilaa niin, että unen säätely häiriintyy ja uni väistyy tämän vuoksi. Some saattaa myös viedä mennessään, jolloin ajantaju katoaa.
Omalla toiminnalla voi edistää hyvää nukkumista.
Arvioi, tunnenko itseni päivittäin virkeäksi vai väsyneeksi? Nukahdanko helposti vai pitääkö unta odottaa kauan? Maltanko mennä nukkumaan, kun väsyttää? Heräänkö aamulla pirteänä vai onko sängystä nouseminen tuskaa?
Ilta kannattaa älylaitteilta rauhoittaa, mutta se ei tarkoita kaiken median välttelyä. Vähennä ruutuaikaa illalla kaikesta luopumisen sijaan, tai valitse rauhoittavia median muotoja, kuten kirjan lukemista tai kuuntelua, rauhoittavaa musiikkia tai ASMR-mediaa. Voit myös suodattaa älylaitteista pois unta haittaava sinivalo esimerkiksi asetuksista tai erilaisten sovellusten avulla. Älä suosi korkeaa vireystilaa ylläpitäviä pelejä tai sivuja juuri ennen nukkumaanmenoa. Digihyvinvoinnista kannattaa lukea Nuorten netistä.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 3: Uni. Mieli ry:n sivulla löytyy nuorille suunnattu tietopaketti Unitehdas. Myös Nyytillä löytyy uneen liittyvää sisältöä sekä MLL:n Nuorten netissä.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 3: Uni. Mieli ry:n sivulla löytyy nuorille suunnattu tietopaketti Unitehdas. Myös Nyytillä löytyy uneen liittyvää sisältöä sekä MLL:n Nuorten netissä.
|
|
