Ajattelu, tunteet ja toiminta kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa
Mielialaan ja tunteisiin on vaikeaa vaikuttaa pelkästään tahdonvoimalla. Jotkut tunteet on helppo kokea hyvinä ja positiivisina. Esimerkiksi ilo, rakkaus, innostus ja hyväksyntä vapauttavat energiaa ja toiminta sujuu kuin itsestään - niiden kohdalla toiminta on sujuvaa ja helppoa. Vaikeat tunteet ovat niitä, joihin monesti suhtaudumme kielteisesti. Esimerkiksi viha, inho, häpeä, pelko, tuska ja epäonnistumisen tunne ovat tunteita, joita on monesti vaikea hyväksyä. Kaikki tunteet ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Osa elämää ja osa mielenterveyttä on kokea välillä riittämättömyyden tunteita ja mielialanvaihteluita. Liika on kuitenkin liikaa.
Mielialaan ja tunteisiin on vaikeaa vaikuttaa pelkästään tahdonvoimalla. Jotkut tunteet on helppo kokea hyvinä ja positiivisina. Esimerkiksi ilo, rakkaus, innostus ja hyväksyntä vapauttavat energiaa ja toiminta sujuu kuin itsestään - niiden kohdalla toiminta on sujuvaa ja helppoa. Vaikeat tunteet ovat niitä, joihin monesti suhtaudumme kielteisesti. Esimerkiksi viha, inho, häpeä, pelko, tuska ja epäonnistumisen tunne ovat tunteita, joita on monesti vaikea hyväksyä. Kaikki tunteet ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Osa elämää ja osa mielenterveyttä on kokea välillä riittämättömyyden tunteita ja mielialanvaihteluita. Liika on kuitenkin liikaa.
Kuten fyysistä terveyttä, voi myös mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitojen osaamista vahvistaa arjen valinnoilla ja työskentelemällä omien ajatusten kanssa. Fyysinen terveys ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Omien voimavarojen ymmärtäminen ja tunnetaidot ovat hyvä perusta itsetuntemukselle ja hyvälle mielenterveydelle. Omien tunteiden näkeminen ja ymmärtäminen auttavat myös hahmottamaan toisten tunteita, mikä on oleellinen osa muiden kanssa olemista ja toimimista. Esimerkiksi stressin hallitseminen ja itsemyötätunto ovat tärkeitä mielenterveystaitoja. Mielenterveys luo perustan nauttia elämästä, tuntea elämä mielekkääksi ja kokea itsensä arvostetuksi yhteisön jäseneksi. Tunteet vaihtelevat päivän aikana, mieliala on pidempikestoinen tila.
Omasta mielenterveydestä huolehtimisen voi aloittaa kysymällä itseltäsi: mitä kuuluu?
Vinkki: Ole itsellesi armollinen, mutta myös sinnikäs. Kannusta itseäsi kuin kannustaisit parasta kaveriasi. Elämään kuuluu niin ylämäet, alamäet kuin eksyksissäkin olemisen tunne; hyvät sekä huonot fiilikset, ja erehtyminen, mutta myös erehdyksistä oppiminen. Kysy itseltäsi: Minkälainen on tapani toimia ja ratkaista ongelmia? Jäänkö tunteeni "vangiksi" vai osaanko olla myötätuntoinen itseäni kohtaan?
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: Kurssilla käsiteltävien asioiden ja tehtävien tarkoituksena on herättää oivalluksia siitä, mistä sinulle mielekäs ja hyvä arki rakentuu. Kurssi ei sisällä ”oikeita vastauksia”: itsellesi oikeat ratkaisut tiedät ja löydät vain sinä itse. Voit pyytää hankaliin aiheisiin jonkun tueksi.
Lisää aiheesta sekä harjoituksia Mieli ja Nuorten mielenterveystalo, katso kuva Mielenterveyden käsi. Urheilusta ja mielenterveydestä Mieli, tunteista Nyyti. YTHS: mielenterveys, tunnetaidot ja itsemyötätunto. Lisätietoa psyykkisestä oireilusta ja mielenterveyshäiriöistä Nyyti ja Nuorten mielenterveystalo.
Lisää aiheesta sekä harjoituksia Mieli ja Nuorten mielenterveystalo, katso kuva Mielenterveyden käsi. Urheilusta ja mielenterveydestä Mieli, tunteista Nyyti. YTHS: mielenterveys, tunnetaidot ja itsemyötätunto. Lisätietoa psyykkisestä oireilusta ja mielenterveyshäiriöistä Nyyti ja Nuorten mielenterveystalo.
Millainen tyyppi minä olen
Se että pidät itsestäsi, vaikka et olekaan täydellinen, on merkki hyvästä itsetunnosta. Hyvän itsetunnon myötä on helpompi suhtautua itseensä ja muihin lempeästi ja hyväksyvästi. Hyvä itsetunto on itsensä arvostamista omien hyvien ja huonojen ominaisuuksien kanssa, sekä itseensä luottamista, mutta myös kykyä arvostaa muita ihmisiä. Ihminen hyvällä itsetunnolla voi yrittää uudestaan mokan jälkeen ahdistumisen sijaan, ja hän osaa myös pyytää apua.
Itsetunto on tärkeä ominaisuus, mutta se on kuitenkin vain yksi ominaisuus kaikkien muiden joukossa. Itsetuntoa voi vahvistaa, ja itsetunto onkin usein erilainen eri elämän vaiheissa. Vahva itsetunto voi tuoda tunnetta elämänhallinnasta ja itsenäisyydestä. Itsetunto on kuitenkin muutakin kuin sosiaalista rohkeutta: ujolla tai hiljaisemmalla voi yhtä lailla olla hyvä itsetunto, tai äänekkäällä ja seurallisella henkilöllä vastaavasti huonompi itsetunto. Itsetuntoa kehittääkseen on järkevää tutustua itseensä kunnolla, sillä hyvä itsetuntemus on vahvan itsetunnon perusta. On hyvä myös pohtia, milloin kehittämistä vaativasta ominaisuudesta voisikin olla hyötyä.
Se että pidät itsestäsi, vaikka et olekaan täydellinen, on merkki hyvästä itsetunnosta. Hyvän itsetunnon myötä on helpompi suhtautua itseensä ja muihin lempeästi ja hyväksyvästi. Hyvä itsetunto on itsensä arvostamista omien hyvien ja huonojen ominaisuuksien kanssa, sekä itseensä luottamista, mutta myös kykyä arvostaa muita ihmisiä. Ihminen hyvällä itsetunnolla voi yrittää uudestaan mokan jälkeen ahdistumisen sijaan, ja hän osaa myös pyytää apua.
Itsetunto on tärkeä ominaisuus, mutta se on kuitenkin vain yksi ominaisuus kaikkien muiden joukossa. Itsetuntoa voi vahvistaa, ja itsetunto onkin usein erilainen eri elämän vaiheissa. Vahva itsetunto voi tuoda tunnetta elämänhallinnasta ja itsenäisyydestä. Itsetunto on kuitenkin muutakin kuin sosiaalista rohkeutta: ujolla tai hiljaisemmalla voi yhtä lailla olla hyvä itsetunto, tai äänekkäällä ja seurallisella henkilöllä vastaavasti huonompi itsetunto. Itsetuntoa kehittääkseen on järkevää tutustua itseensä kunnolla, sillä hyvä itsetuntemus on vahvan itsetunnon perusta. On hyvä myös pohtia, milloin kehittämistä vaativasta ominaisuudesta voisikin olla hyötyä.
Joskus huomaamme ajattelevamme ja puhuvamme itsellemme kielteiseen sävyyn ”en osaa, en pysty, olen huono”. Se, että osaa vaatia itseltään on hyvä asia, mutta liiallisena tällaiset piirteet voivat aiheuttaa ahdistusta ja syödä itseluottamusta. Pyri muuttamaan puhe positiiviseksi kyseenalaistamalla se: Osaisinko, jos harjoittelisin? Voisinko tehdä asian toisella tavalla, käyttämällä omia vahvuuksiani hyväksi? Ajatuksillamme helposti joko lannistamme tai rohkaisemme itseämme - puhuisitko kaverillesi kuten puhut itsellesi? Itsetunnon vahvistamisen kannalta on tärkeää saada olla sellaisessa seurassa, jossa saa hyväksyntää ja kannustusta. On myös tärkeää uskaltaa pitää puolia ja ilmaista omaa tahtoa, on tärkeää osata olla jämäkkä ja sanoa: "ei", sekä ilmaista vihaa ja suuttumusta.
Itsetunnon ja mielen hyvinvoinnin kannalta on hyödyllistä välillä pohtia, onko oma käsitykseni itsestäni totuudenmukainen.
Käännä negatiivisena pitämäsi ominaisuus positiiviseksi: Voiko esimerkiksi arkuus ollakin joskus hienotunteisuutta, entä ahdistus varovaisuutta? Voiko äänekkyys olla innostuneisuutta, entä eri tavoin rohkeus voi tulla esiin? Kysy itseltäsi: Olenko todella sellainen kuin itselleni tai muille uskottelen? Missä olen hyvä ja missä haluaisin vielä kehittyä? Positiivisen huomaaminen tukee omaa hyvinvointia sekä kannustaa unelmoimaan ja unelmien saavuttamiseen.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 13: Itsetuntemus ja itsetunto sekä jakso 11: Sosiaaliset taidot. Lisää itsetunnosta Nyyti ja Mieli.
|
|
