Masennus ja ahdistus
Kaikki ihmiset kokevat joskus ahdistusta ja matalaa mieltä, ja siksi onkin tärkeä oppia hyväksymään kaikenlaisia tunteita. Kuitenkin, pitkittyessään ja/tai voimistuessaan alakulo voi muuttua masennukseksi, ja ahdistus koko ajan häiritseväksi tuntemukseksi tai esimerkiksi toistuviksi paniikkikohtauksiksi. Psyykkisiin sairauksiin eli mielenterveyden häiriöihin liitetään usein turhaan stigmaa eli häpeää, minkä vuoksi apua haetaan myöhään: vasta siinä vaiheessa, kuin olo on jo todella huono. Kuitenkin, mitä aikaisemmin apua saa, sitä nopeammin voi alkaa toipuminen.
Masennukseen tai ahdistuneisuuteen sairastuminen ei ole koskaan yksilön oma vika. Omaa mielenterveyttä on mahdollista edistää jo ilman mielen oireita sekä myös mm. masennusoireiden ilmentyessä. Monesti pahasta olosta ääneen puhuminen voi auttaa näkemään ratkaisuja tilanteeseen - tunteen salailu ja olon paljastumisen pelkääminen taas voi huonontaa vointia. Masennuksesta ja ahdistuksesta saa ja kannattaa puhua.
Masennukseen tai ahdistukseen sairastuminen ei määritä henkilöä. Masennukselle ja ahdistukselle saa olla vihainen: on epäreilua, että sinusta tuntuu näin pahalta. Älä kuitenkaan ole vihainen itsellesi, vaan ole sinulle kiltti: teet parhaasi koko ajan, ja juuri sen vuoksi sairaus ei tule voittamaan. Joskus itselle parasta on tehdä aktiivisesti asioita, jotka tuovat vähän epämukavuuttakin, toisinaan parasta on mennä vällyjen alle ja antaa itselleen lupa huilata. Olipa tilanteesi mikä tahansa, älä jää yksin. Jo se, että ajattelet avun pyytämistä, riittää syyksi pyytää apua.
Kaikki ihmiset kokevat joskus ahdistusta ja matalaa mieltä, ja siksi onkin tärkeä oppia hyväksymään kaikenlaisia tunteita. Kuitenkin, pitkittyessään ja/tai voimistuessaan alakulo voi muuttua masennukseksi, ja ahdistus koko ajan häiritseväksi tuntemukseksi tai esimerkiksi toistuviksi paniikkikohtauksiksi. Psyykkisiin sairauksiin eli mielenterveyden häiriöihin liitetään usein turhaan stigmaa eli häpeää, minkä vuoksi apua haetaan myöhään: vasta siinä vaiheessa, kuin olo on jo todella huono. Kuitenkin, mitä aikaisemmin apua saa, sitä nopeammin voi alkaa toipuminen.
Masennukseen tai ahdistuneisuuteen sairastuminen ei ole koskaan yksilön oma vika. Omaa mielenterveyttä on mahdollista edistää jo ilman mielen oireita sekä myös mm. masennusoireiden ilmentyessä. Monesti pahasta olosta ääneen puhuminen voi auttaa näkemään ratkaisuja tilanteeseen - tunteen salailu ja olon paljastumisen pelkääminen taas voi huonontaa vointia. Masennuksesta ja ahdistuksesta saa ja kannattaa puhua.
Masennukseen tai ahdistukseen sairastuminen ei määritä henkilöä. Masennukselle ja ahdistukselle saa olla vihainen: on epäreilua, että sinusta tuntuu näin pahalta. Älä kuitenkaan ole vihainen itsellesi, vaan ole sinulle kiltti: teet parhaasi koko ajan, ja juuri sen vuoksi sairaus ei tule voittamaan. Joskus itselle parasta on tehdä aktiivisesti asioita, jotka tuovat vähän epämukavuuttakin, toisinaan parasta on mennä vällyjen alle ja antaa itselleen lupa huilata. Olipa tilanteesi mikä tahansa, älä jää yksin. Jo se, että ajattelet avun pyytämistä, riittää syyksi pyytää apua.
Kiirellisessä eli akuutissa hädässä ja esim. itsetuhoisissa tai itsemurha-ajatuksissa soita 112 tai hae apua terveyskeskus- tai sairaalapäivystyksestä.
Rauhallisemmassa tilanteessa ota yhteyttä opiskelija- tai työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseesi. Voit myös löytää apua Mielenterveystalosta sekä Nuorten mielenterveystalosta sekä mielenterveysjärjestöistä.
Mikäli haluat keskustella jonkun kanssa, voit ottaa yhteyttä tukipalveluihin, chatteihin tai auttaviin puhelimiin, jotka löytyvät täältä. Tukipalveluihin yhteyttä ottaessasi sinun ei tarvitse tarkkaan tietää, mitä kysyä tai sanoa. Ammattilainen tai vapaaehtoinen auttajan keskustelee kanssasi ja yhdessä voitte miettiä ratkaisua arjen pulmiin ja murheisiin. Se, että joku kuuntelee ja on kiinnostunut, voi jo lohduttaa. Mikäli haluat ottaa hyvinvointisi puheeksi lähimmäisesi tai vaikka ammattilaisen kanssa, voit hyvin käyttää Tuntuu.fi -sivua jäänmurtajana. Aloita: “Löysin tällaisen sivun, ja siitä tuli mieleeni…”
Rauhallisemmassa tilanteessa ota yhteyttä opiskelija- tai työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseesi. Voit myös löytää apua Mielenterveystalosta sekä Nuorten mielenterveystalosta sekä mielenterveysjärjestöistä.
Mikäli haluat keskustella jonkun kanssa, voit ottaa yhteyttä tukipalveluihin, chatteihin tai auttaviin puhelimiin, jotka löytyvät täältä. Tukipalveluihin yhteyttä ottaessasi sinun ei tarvitse tarkkaan tietää, mitä kysyä tai sanoa. Ammattilainen tai vapaaehtoinen auttajan keskustelee kanssasi ja yhdessä voitte miettiä ratkaisua arjen pulmiin ja murheisiin. Se, että joku kuuntelee ja on kiinnostunut, voi jo lohduttaa. Mikäli haluat ottaa hyvinvointisi puheeksi lähimmäisesi tai vaikka ammattilaisen kanssa, voit hyvin käyttää Tuntuu.fi -sivua jäänmurtajana. Aloita: “Löysin tällaisen sivun, ja siitä tuli mieleeni…”
Lisätietoa Tuntuu.fi: Arki, tunteet ja jaksaminen sekä Mistä apua -sivut. Mielenterveyden häiriöistä, masennuksesta ja ahdistuksesta lisää Nyytiltä. Masennuksesta ja ahdistuksesta lisätietoa myös Nuortenlinkissä. Mielenterveyden häiriöistä ja vertaistuesta Mielenterveyden keskusliiton - MTKL sekä Mieli ry.
|
|
