Hyvän tekeminen ja nauraminen tuo hyvinvointia
Kunnon nauru rentouttaa ja vähentää stressiä. Nauru myös vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa sydämen verenkiertoa. Nauraminen ja yhteinen huumori yhdistävät, ja ne toimivat myös selviytymiskeinoina, kun elämä ja olosuhteet vaihtelevat.
Kunnon nauru rentouttaa ja vähentää stressiä. Nauru myös vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa sydämen verenkiertoa. Nauraminen ja yhteinen huumori yhdistävät, ja ne toimivat myös selviytymiskeinoina, kun elämä ja olosuhteet vaihtelevat.
Vapaaehtoisena annat ja saat
Monella meistä on paljon annettavaa, lähipiirille, ystäville, tuttaville, naapurille. Kun annamme hyvän kiertää, saamme siitä itsekin hyvän mielen. Arjen auttamista on pitää ovea auki seuraavalle ja nostaa kadulle pudonnut roska roskiin tai lapanen vaikka aidan päälle pois ravasta. Auttaminen ja positiivinen vuorovaikutus on paitsi kohteliasta, myös terveellistä, vaikuttaen oksitosiinihormonin erittymiseen. Kokemus tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, siitä että tekee merkityksellistä työtä, tuottaa hyvinvointivaikutuksia ja kasvattaa itsetuntoa. Ajatus lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan voi kummuta auttamishalun lisäksi opiskeluista, yhteiskuntavastuusta tai ylimääräisestä vapaa-ajasta tai vain halusta tutustua johonkin ihan uuteen. Vapaaehtoistyössä hyvän mielen lisäksi oppii uusia taitoja ja tutustuu uusiin ihmisiin. Vapaaehtoistyöstä saatu todistus voi myös auttaa työllistymisessä. Vapaaehtoistyö ei ole työntekoa eikä siitä makseta palkkaa.
Vapaaehtoistyötä voi tehdä monella tapaa, oman kiinnostuksen ja aikataulun mukaisesti. Arviolta joka kolmas suomalainen on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Erilaisia vapaaehtoistyötehtäviä voi löytää esimerkiksi verkon kautta eri yhdistyksiltä. Viestintä, kansalaisvaikuttaminen ja varainkeruu voivat olla vapaaehtoistyötehtäviä, toisaalta myös tutusta harrastusseurasta voi kysyä, olisiko heillä tarvetta vapaaehtoiselle esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja muihin avustaviin tehtäviin. Pienikin osallistuminen on arvokasta!
Monella meistä on paljon annettavaa, lähipiirille, ystäville, tuttaville, naapurille. Kun annamme hyvän kiertää, saamme siitä itsekin hyvän mielen. Arjen auttamista on pitää ovea auki seuraavalle ja nostaa kadulle pudonnut roska roskiin tai lapanen vaikka aidan päälle pois ravasta. Auttaminen ja positiivinen vuorovaikutus on paitsi kohteliasta, myös terveellistä, vaikuttaen oksitosiinihormonin erittymiseen. Kokemus tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, siitä että tekee merkityksellistä työtä, tuottaa hyvinvointivaikutuksia ja kasvattaa itsetuntoa. Ajatus lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan voi kummuta auttamishalun lisäksi opiskeluista, yhteiskuntavastuusta tai ylimääräisestä vapaa-ajasta tai vain halusta tutustua johonkin ihan uuteen. Vapaaehtoistyössä hyvän mielen lisäksi oppii uusia taitoja ja tutustuu uusiin ihmisiin. Vapaaehtoistyöstä saatu todistus voi myös auttaa työllistymisessä. Vapaaehtoistyö ei ole työntekoa eikä siitä makseta palkkaa.
Vapaaehtoistyötä voi tehdä monella tapaa, oman kiinnostuksen ja aikataulun mukaisesti. Arviolta joka kolmas suomalainen on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Erilaisia vapaaehtoistyötehtäviä voi löytää esimerkiksi verkon kautta eri yhdistyksiltä. Viestintä, kansalaisvaikuttaminen ja varainkeruu voivat olla vapaaehtoistyötehtäviä, toisaalta myös tutusta harrastusseurasta voi kysyä, olisiko heillä tarvetta vapaaehtoiselle esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen ja muihin avustaviin tehtäviin. Pienikin osallistuminen on arvokasta!
#onneksionjoku
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt koskettavat jossain vaiheessa jokaisen suomalaisen elämää. SOSTEn yli 200 järjestössä toimii 550 000 vapaaehtoista ja työntekijää, joita ilman monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluita ei olisi. Osa järjestöistä tukee nimenomaan elämän kriiseissä, esimerkiksi vertaistuen muodossa, mutta suuri osa toiminnasta on ennaltaehkäisevää ja arkista hyvinvointia lisäävää toimintaa.
“Toivomme, että tämä kampanja muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka arvokasta on, että on joku, joka on läsnä arjessa. Ei sen läsnäolon tarvitse tarkoittaa muuta tunnetta siitä, että ei ole yksin. Ihminen kaipaa toista ihmistä muulloinkin kuin kriiseissä”, toteaa Vertti Kiukas SOSTEsta.
Onneksi on joku -kampanja pyytää yleisöä ilmiantamaan oman "jokunsa". Kerro, kuka on ollut sinulle merkittävä henkilö jossain elämänvaiheessa tai -tilanteessa? Kuka on sinun jokusi? Tarinoita voi kertoa somekanavissa hashtagilla #onneksionjoku. Lue lisää kampanjasta ja järjestöistä SOSTEn sivulta.
Lisää naurusta Mieli. Lisää vapaaehtoistyöstä Mieli, Vapaaehtoistyö.fi ja SOSTE #onneksionjoku.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt koskettavat jossain vaiheessa jokaisen suomalaisen elämää. SOSTEn yli 200 järjestössä toimii 550 000 vapaaehtoista ja työntekijää, joita ilman monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluita ei olisi. Osa järjestöistä tukee nimenomaan elämän kriiseissä, esimerkiksi vertaistuen muodossa, mutta suuri osa toiminnasta on ennaltaehkäisevää ja arkista hyvinvointia lisäävää toimintaa.
“Toivomme, että tämä kampanja muistuttaa meitä jokaista siitä, kuinka arvokasta on, että on joku, joka on läsnä arjessa. Ei sen läsnäolon tarvitse tarkoittaa muuta tunnetta siitä, että ei ole yksin. Ihminen kaipaa toista ihmistä muulloinkin kuin kriiseissä”, toteaa Vertti Kiukas SOSTEsta.
Onneksi on joku -kampanja pyytää yleisöä ilmiantamaan oman "jokunsa". Kerro, kuka on ollut sinulle merkittävä henkilö jossain elämänvaiheessa tai -tilanteessa? Kuka on sinun jokusi? Tarinoita voi kertoa somekanavissa hashtagilla #onneksionjoku. Lue lisää kampanjasta ja järjestöistä SOSTEn sivulta.
Lisää naurusta Mieli. Lisää vapaaehtoistyöstä Mieli, Vapaaehtoistyö.fi ja SOSTE #onneksionjoku.
|
|
