Huumeet
Huumausaineita ovat laittomat aineet, valmisteet ja kasvit, jotka määritellään huumausaineasetuksessa. Niihin kuuluvat kannabistuotteet, keskushermostoa lamaavat aineet kuten heroiini, kiihdyttävät stimulantit kuten amfetamiini ja voimakkaita aistimuksia aiheuttavat hallusinogeenit, kuten LSD. Suomalainen huumausainepolitiikka on kokonaiskieltopolitiikkaa eli huumeiden valmistamisen, kaupan ja salakuljetuksen lisäksi myös huumeiden käyttäminen ja hallussapito ovat laittomia ja siten myös rangaistavia tekoja.
Päihteiden käytön ja erityisesti kannabiksen dekriminalisoimisesta on paljon keskustelua Suomessa ja maailmalla. Norjassa päihteiden dekriminalisaatipäätöksellä päihteiden käytöstä, hallussapidosta ja ostamisesta ei enää rangaista, vaan henkilölle tarjotaan hoitoa. Myynti, valmistaminen ja välittäminen ovat edelleen rangaistavaa eli laitonta toimintaa. Päihdehoitoon hakeutumisen kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala ja esteitä hoitoon hakeutumiselle tulisi aktiivisesti poistaa. On myös tärkeää, että tarpeisiin sopivaa hoitoa on saatavilla niin kauan kun sitä tarvitaan.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen päihteiden käyttö huolettaa. Apua voi myös hakea esimerkiksi omalta terveysasemalta, työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy myös esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
Lisää EHYT, YAD ja Mieli. BuenoTalkissa tietoa sekä kysy ja vastaa -palsta mm. päihteistä.
Huumausaineita ovat laittomat aineet, valmisteet ja kasvit, jotka määritellään huumausaineasetuksessa. Niihin kuuluvat kannabistuotteet, keskushermostoa lamaavat aineet kuten heroiini, kiihdyttävät stimulantit kuten amfetamiini ja voimakkaita aistimuksia aiheuttavat hallusinogeenit, kuten LSD. Suomalainen huumausainepolitiikka on kokonaiskieltopolitiikkaa eli huumeiden valmistamisen, kaupan ja salakuljetuksen lisäksi myös huumeiden käyttäminen ja hallussapito ovat laittomia ja siten myös rangaistavia tekoja.
Päihteiden käytön ja erityisesti kannabiksen dekriminalisoimisesta on paljon keskustelua Suomessa ja maailmalla. Norjassa päihteiden dekriminalisaatipäätöksellä päihteiden käytöstä, hallussapidosta ja ostamisesta ei enää rangaista, vaan henkilölle tarjotaan hoitoa. Myynti, valmistaminen ja välittäminen ovat edelleen rangaistavaa eli laitonta toimintaa. Päihdehoitoon hakeutumisen kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala ja esteitä hoitoon hakeutumiselle tulisi aktiivisesti poistaa. On myös tärkeää, että tarpeisiin sopivaa hoitoa on saatavilla niin kauan kun sitä tarvitaan.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen päihteiden käyttö huolettaa. Apua voi myös hakea esimerkiksi omalta terveysasemalta, työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy myös esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
Lisää EHYT, YAD ja Mieli. BuenoTalkissa tietoa sekä kysy ja vastaa -palsta mm. päihteistä.
Kannabis
Kannabis on Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde. Valtaosa suomalaisista ei ole käyttänyt kannabista. Pääsääntöisesti käyttö onkin on kokeilua tai suhteellisen harvakseltaan tapahtuvaa satunnaista käyttöä, mutta myös jatkuvampi säännöllinen käyttö on yleistynyt.
Kannabista käytetään yleisimmin marihuanan muodossa polttamalla. Kannabiksen päihdyttävä ja lääkinnällinen vaikutus tulee sen sisältämistä kannabinoideista. Näistä psykoaktiivinen tetrahydrokannabinoli (THC) on keskeisin päihtymisen kannalta, kun taas kannabidioli (CBD) on keskeinen kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten näkökulmasta. THC on psykoaktiivinen aine, kun taas CBD:lla on antipsykoottisia vaikutuksia. Kannabiksessa on lähes satakunta kannabinoidia. Hyötyhamppulajikkeita käytetään teollisuudessa muun muassa öljyn ja kuidun valmistukseen. Esimerkiksi hampunsiemenet, hamppuproteiini ja hampputekstiilit on valmistettu hyötyhampusta, jolla ei ole päihdyttävää vaikutusta.
Kannabis on Suomen yleisimmin käytetty laiton päihde. Valtaosa suomalaisista ei ole käyttänyt kannabista. Pääsääntöisesti käyttö onkin on kokeilua tai suhteellisen harvakseltaan tapahtuvaa satunnaista käyttöä, mutta myös jatkuvampi säännöllinen käyttö on yleistynyt.
Kannabista käytetään yleisimmin marihuanan muodossa polttamalla. Kannabiksen päihdyttävä ja lääkinnällinen vaikutus tulee sen sisältämistä kannabinoideista. Näistä psykoaktiivinen tetrahydrokannabinoli (THC) on keskeisin päihtymisen kannalta, kun taas kannabidioli (CBD) on keskeinen kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten näkökulmasta. THC on psykoaktiivinen aine, kun taas CBD:lla on antipsykoottisia vaikutuksia. Kannabiksessa on lähes satakunta kannabinoidia. Hyötyhamppulajikkeita käytetään teollisuudessa muun muassa öljyn ja kuidun valmistukseen. Esimerkiksi hampunsiemenet, hamppuproteiini ja hampputekstiilit on valmistettu hyötyhampusta, jolla ei ole päihdyttävää vaikutusta.
Riskit ja vaikutukset
Kannabiksen käytön toivotut ja ei-toivotut vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Kannabista käytetään usein muiden ihmisten seurassa ja käyttöön liittyy samoja sosiaalisia syitä kuin alkoholin käyttöön. Kannabiksen toivotaan muun muassa rauhoittavan, lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luovuutta ja tuovan hyvää oloa. Kannabiksen käytöstä aiheutuvat riskit ja haitat riippuvat esimerkiksi käytön tiheydestä, runsaudesta ja kannabista käyttävän henkilön iästä, terveydestä ja persoonatekijöistä. Etenkin kannabiksen pitkäaikainen, runsas ja tiheä käyttö lisää riskiä haittojen syntymiselle kuten myös nuorena aloitettu säännöllinen, runsas kannabiksen käyttö. Alkoholin ja lääkkeiden käyttö kannabiksen käytön yhteydessä altistaa riskeille.
Kannabiksen käytön toivotut ja ei-toivotut vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti. Kannabista käytetään usein muiden ihmisten seurassa ja käyttöön liittyy samoja sosiaalisia syitä kuin alkoholin käyttöön. Kannabiksen toivotaan muun muassa rauhoittavan, lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luovuutta ja tuovan hyvää oloa. Kannabiksen käytöstä aiheutuvat riskit ja haitat riippuvat esimerkiksi käytön tiheydestä, runsaudesta ja kannabista käyttävän henkilön iästä, terveydestä ja persoonatekijöistä. Etenkin kannabiksen pitkäaikainen, runsas ja tiheä käyttö lisää riskiä haittojen syntymiselle kuten myös nuorena aloitettu säännöllinen, runsas kannabiksen käyttö. Alkoholin ja lääkkeiden käyttö kannabiksen käytön yhteydessä altistaa riskeille.
Suomessa on tällä hetkellä käytössä viisi lääkekannabisvalmistetta, joista vain yksi on saanut myyntiluvan. Neljän muun valmisteen käyttöön potilaat tarvitsevat erityisluvan lääketurvallisuuskeskus Fimealta.
Lääkekäytössä on kyse lääkärin määräämästä lääkevalmisteesta, jota käytetään sairauden tai oireen hoitoon. Lääkevalmisteet läpikäyvät pitkän ja perusteellisen tuotekehittely- ja tutkimusprosessin ennen kuin ne tulevat potilaiden käyttöön, ja turvallisuutta seurataan myös myyntiluvan saatua. Itselääkintätarkoitukseen kotona kasvatetusta tai laittomilta markkinoilta ostetusta kannabiksen turvallisuudesta ja laadusta ei ole takuita. Ostettuun kannabikseen on saatettu lisätä erilaisia jatkeaineita tai muita huumausaineita, jotka pahentavat haittavaikutuksia. Kuten muillakin lääkkeillä, myös lääkekannabisvalmisteilla on haitta- ja sivuvaikutuksia.
Kannabiksen käytöstä voi aiheutua välittömiä haittoja, kuten huonontunutta keskittymiskykyä, muistin heikkenemistä, ahdistuneisuutta, paniikkia, pelkoja, vainoharhoja, psyykkisten ongelmien pahentumista, sisäänpäin kääntymistä. Pitkäaikainen ja runsas käyttö lisää riskiä passiivisuudelle, riippuvuudelle, masennukselle ja psykooseille. Kannabis voi alentaa seksuaalista toimintakykyä, hedelmällisyyttä sekä lisätä riskiä tietyille syöville. Kannabiksen fyysisiä vaikutuksia ovat silmien punoitus, sydämen sykkeen nousu, suun kuivuminen ja (makean)nälän tunteen lisääntyminen. Kannabiksen on todettu heikentävän niin henkistä kuin fyysistä suorituskykyä, esim. muistin, reaktiokyvyn ja koordinaation toimintaa. Kannabis voi myös altistaa sikiön kehityksen häiriöille, koska kannabiksen ainesosat läpäisevät istukan. Kannabiksen vaikutusaika riippuu käytetyn aineen laadusta ja määrästä, yleensä vaikutus kestää 3–4 tuntia. Aineen hajoamistuotteiden poistuminen elimistöstä voi viedä kuitenkin jopa viikkoja. Synteettisten kannabinoidien vaikutusaika on lyhyt, alle tunnin, mutta vaikutukset ovat voimakkaampia ja arvaamattomampia.
Kannabiksella on säännöllisellä käytöllä riskinä psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden sekä haittojen kehittyminen. Osalla ihmisistä on erityisen korkea riski kannabiksen haitoille ja heidän tulisi erityisesti välttää kannabiksen käyttöä. Tämä koskee raskaana olevia tai psykoosioireista kärsineitä ihmisiä sekä henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi perhehistoriansa vuoksi alttiimpia päihdeongelmille sekä psykoosien tai skitsofrenian puhkeamiselle.
Lopettaminen ja vähentäminen
Kannabiksen käyttöön liittyviä riskejä ja haittoja voi vähentää muun muassa lopettamalla käytön kokonaan, käyttämällä vähemmän ja harvemmin sekä jättämällä kannabissavukkeesta pois tupakanpurut tai siirtymällä esimerkiksi kannabiksen höyrystämiseen polttamisen sijaan. Toistuva kannabiksen käyttö nostaa toleranssia ja siten käyttömääriä nopeasti, jolloin vaikutukset elimistöön ja psyykelle ovat rankempia. Muita päihteitä ei kannata käyttää kannabiksen kanssa yhtä aikaa, eikä kannabiksen vaikutuksen alaisena saa ajaa autoa. Synteettisten kannabinoidien käyttöön liittyy marihuanaa suurempia terveysriskejä ja jopa kuolemanvaara.
Omaa kannabiksen käyttöä voi lähteä pohtimaan ja muuttamaan itsenäisesti. Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -sivustolla on työkaluja, jotka auttavat sekä kannabiksen käytön arvioinnissa että sen muuttamisessa. Esimerkiksi annoslaskurin avulla voi arvioida käyttämänsä kannabiksen määrää ja hintaa ja CAST-seulontatesti auttaa käytön riskitason sekä tuen tai hoidon piirin hakeutumisen tarpeen arvioinnissa.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen päihteiden käyttö huolettaa. Läheisen kanssa huolen puheeksi ottoon apua löytyy täältä. Apua voi hakea omalta terveysasemalta, työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. Ammattiapu on luottamuksellista. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy myös esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
Lisätietoa EHYT, YAD, Mielenterveystalon psykoosisivu, Päihdelinkki ja Käypä hoito -sivusto. BuenoTalkissa tietoa sekä kysy ja vastaa -palsta mm. päihteistä. Kannabis mythbusters -sivulle tästä. Hamppupelto-hanke 18-45-vuotiaille kannabiksen käyttäjille hyvinvointia tukevaksi ja kannabiksen käytöstä aiheutuvia haittoja sekä kannabisriippuvuuden kehittymisen estämään.
Kannabiksella on säännöllisellä käytöllä riskinä psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden sekä haittojen kehittyminen. Osalla ihmisistä on erityisen korkea riski kannabiksen haitoille ja heidän tulisi erityisesti välttää kannabiksen käyttöä. Tämä koskee raskaana olevia tai psykoosioireista kärsineitä ihmisiä sekä henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi perhehistoriansa vuoksi alttiimpia päihdeongelmille sekä psykoosien tai skitsofrenian puhkeamiselle.
Lopettaminen ja vähentäminen
Kannabiksen käyttöön liittyviä riskejä ja haittoja voi vähentää muun muassa lopettamalla käytön kokonaan, käyttämällä vähemmän ja harvemmin sekä jättämällä kannabissavukkeesta pois tupakanpurut tai siirtymällä esimerkiksi kannabiksen höyrystämiseen polttamisen sijaan. Toistuva kannabiksen käyttö nostaa toleranssia ja siten käyttömääriä nopeasti, jolloin vaikutukset elimistöön ja psyykelle ovat rankempia. Muita päihteitä ei kannata käyttää kannabiksen kanssa yhtä aikaa, eikä kannabiksen vaikutuksen alaisena saa ajaa autoa. Synteettisten kannabinoidien käyttöön liittyy marihuanaa suurempia terveysriskejä ja jopa kuolemanvaara.
Omaa kannabiksen käyttöä voi lähteä pohtimaan ja muuttamaan itsenäisesti. Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -sivustolla on työkaluja, jotka auttavat sekä kannabiksen käytön arvioinnissa että sen muuttamisessa. Esimerkiksi annoslaskurin avulla voi arvioida käyttämänsä kannabiksen määrää ja hintaa ja CAST-seulontatesti auttaa käytön riskitason sekä tuen tai hoidon piirin hakeutumisen tarpeen arvioinnissa.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen päihteiden käyttö huolettaa. Läheisen kanssa huolen puheeksi ottoon apua löytyy täältä. Apua voi hakea omalta terveysasemalta, työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta tai paikkakunnan päihdepalveluista. Ammattiapu on luottamuksellista. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy myös esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
Lisätietoa EHYT, YAD, Mielenterveystalon psykoosisivu, Päihdelinkki ja Käypä hoito -sivusto. BuenoTalkissa tietoa sekä kysy ja vastaa -palsta mm. päihteistä. Kannabis mythbusters -sivulle tästä. Hamppupelto-hanke 18-45-vuotiaille kannabiksen käyttäjille hyvinvointia tukevaksi ja kannabiksen käytöstä aiheutuvia haittoja sekä kannabisriippuvuuden kehittymisen estämään.
Muut huumausaineet
Valtaosa suomalaisista pitää huumeidenkäyttöä suurena tai kohtalaisena ongelmana Suomessa, mutta asenteet varsinkin kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Muihin huumeisiin suhtaudutaan edelleen ankarasti, mutta yhä useampi pitää huumekokeiluja suhteellisen vaarattomina. Huumeiden käytölle on monenlaisia eri alakulttuureja, esimerkiksi “bilehuumeita” käytetään nimensä mukaisesti juhliessa juomisen sijaan. Vaikka huumeita käytetään monella eri tavalla, ei mikään tapa ole riskitön. Kukaan ei päätä jäädä koukkuun ja joutua ongelmiin; erityisesti viihdehuumekäytössä henkilö uskoo pitkään itse hallitsevansa ja valitsevansa huumeiden käytön, kunnes jossain vaiheessa riippuvuuden kasvaessa muut vaihtoehdot kapeutuvat.
Riskit ja vaikutukset
Huumeiden käytön haitat yksilölle voivat liittyä aineiden lyhyt- tai pitkäaikaisvaikutuksiin, käyttötapoihin tai huumausaineisiin liittyvään alakulttuuriin. Esimerkiksi kannabiksen käyttö voi johtaa jossain määrin riippuvuuteen, mutta hoitoa tarvitaan etenkin erilaisiin psyykkisiin tai psykoottisiin oireisiin. Opioidien käytön tyypillisiä seurauksia ovat esimerkiksi aistiharhat, sekavuustilat ja motoristen tai kognitiivisten toimintojen heikkeneminen. Sekakäyttö eli huumeiden ja lääkkeiden tai alkoholin yhteiskäyttö lisää merkittävästi kuoleman riskiä. Pistäminen epäpuhtailla neuloilla taas altistaa tulehduksille ja tartuntataudeille, kuten hiv- ja hepatiitti-infektioille.
Huumausaineisiin kehittyvä riippuvuus voi olla luonteeltaan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä. Sosiaalisella riippuvuudella tarkoitetaan huumeiden käytön ympärille rakentunutta sosiaalista yhteisöä ja kaveripiiriä, josta on vaikea irrottautua ja joka pitää huumeet läsnä arjessa. Ihmistä voivat pitää otteessaan myös huumevelat ja rikoskierre. Fysiologinen riippuvuus tarkoittaa sietokyvyn kasvamista, käytön pakonomaisuutta ja lopettamisesta aiheutuvia vieroitusoireita. Fyysinen riippuvuus voimistuu käytön jatkuessa, jolloin riippuvuuden kroonistuessa käytöstä aiheutuva mielihyvän kokemus vähenee ja tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta hermoston toiminnan turvaamiseksi. Riippuvuuden psykologinen luonne perustuu aineen kykyyn tuottaa hyvää oloa tai muita riippuvuutta ylläpitäviä psyykkisiä vaikutuksia. Huumeidenkäyttö muuttaa aivojen toimintaa ja rakennetta. Tämä vaikeuttaa huumeista irti pääsemistä.
Huumeidenkäyttöön voi liittyä muita ongelmia, kuten mielenterveydenhäiriöitä ja vakavaa syrjäytymistä. Mielenterveyden haasteet voivat olla sysäys kokeilla huumeita, “päästä pakoon arjesta”, tai mielenterveysongelmat voivat olla myös seurausta päihteiden käytöstä. Arjen mielihyvän kadottaminen ja yhdistäminen vain huumeiden tuottamaan oloon sekä yksinäisyyden tunne voivat aiheuttaa masennustaoireita ja vieroitusoireet lisätä ahdistusta ja paniikkia. Psykoosit altistavat skitsofreniaan sairastumista. Huumeiden viihdekäytöstä lähtenyt kokeilu johtaa valitettavan usein hallitsemattomaan käyttöön, jolloin seuraavan annoksen saaminen on ainoa mieleen mahtuva asia. Tämä voi johtaa myös rikoskierteeseen, kun rahaa huumeostoksiin on saatava. Huumeidenkäyttäjä tarvitseekin usein monenlaista apua oman elämän ja arjen perusasioiden hallintaan, mikä kaikki vaikuttaa myös riippuvuudesta toipumiseen.
Suomessa on laki tahdosta riippumattomasta hoidosta päihde- ja mielenterveyspotilaille, mutta läheisille näkyvä huoli ja pahoinvointi ei vielä riitä pakkohoitopäätökseen, ellei henkilön voida todeta olevan itselleen tai muille vaarallinen. Ongelmallisesta huumeriippuvuudesta kärsivä päätyy useammin vankilaan kuin hoitoon. Myös ratsioissa tulee vastaan liikennejuopumuksien lisäksi yhä useammin ajajia huumaavien aineiden vaikutusten alaisena. Huumaus- ja lääkeaineiden käyttö heikentää kuljettajan huomio-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatio- ja toimintakykyä.
Vähentäminen ja lopettaminen
Huumehaittoja ehkäistään esimerkiksi terveysneuvontapisteissä jaettavilla puhtailla pistovälineillä, terveysneuvonnalla, seksitautien testauksella, haavanhoidolla, rokotuksilla ja lääkäripalveluilla. Terveysneuvontapisteissä voidaan järjestellä myös kuntoutukseen ja katkaisuhoitoon liittyviä asioita. Puhtaita pistovälineitä saa Suomessa myös suurimmasta osasta apteekkeja. Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita koskee salassapitovelvollisuus.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen huumeiden käyttö huolettaa. Läheisen kanssa huolen puheeksi ottoon apua löytyy täältä. Huumeiden käytön lopettamiseen ja vähentämiseen voi saada tukea esimerkiksi vertaistuesta kuten NA-ryhmistä, sekä omalta terveysasemalta ja opiskelu- tai työterveydestä. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
Valtaosa suomalaisista pitää huumeidenkäyttöä suurena tai kohtalaisena ongelmana Suomessa, mutta asenteet varsinkin kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Muihin huumeisiin suhtaudutaan edelleen ankarasti, mutta yhä useampi pitää huumekokeiluja suhteellisen vaarattomina. Huumeiden käytölle on monenlaisia eri alakulttuureja, esimerkiksi “bilehuumeita” käytetään nimensä mukaisesti juhliessa juomisen sijaan. Vaikka huumeita käytetään monella eri tavalla, ei mikään tapa ole riskitön. Kukaan ei päätä jäädä koukkuun ja joutua ongelmiin; erityisesti viihdehuumekäytössä henkilö uskoo pitkään itse hallitsevansa ja valitsevansa huumeiden käytön, kunnes jossain vaiheessa riippuvuuden kasvaessa muut vaihtoehdot kapeutuvat.
Riskit ja vaikutukset
Huumeiden käytön haitat yksilölle voivat liittyä aineiden lyhyt- tai pitkäaikaisvaikutuksiin, käyttötapoihin tai huumausaineisiin liittyvään alakulttuuriin. Esimerkiksi kannabiksen käyttö voi johtaa jossain määrin riippuvuuteen, mutta hoitoa tarvitaan etenkin erilaisiin psyykkisiin tai psykoottisiin oireisiin. Opioidien käytön tyypillisiä seurauksia ovat esimerkiksi aistiharhat, sekavuustilat ja motoristen tai kognitiivisten toimintojen heikkeneminen. Sekakäyttö eli huumeiden ja lääkkeiden tai alkoholin yhteiskäyttö lisää merkittävästi kuoleman riskiä. Pistäminen epäpuhtailla neuloilla taas altistaa tulehduksille ja tartuntataudeille, kuten hiv- ja hepatiitti-infektioille.
Huumausaineisiin kehittyvä riippuvuus voi olla luonteeltaan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä. Sosiaalisella riippuvuudella tarkoitetaan huumeiden käytön ympärille rakentunutta sosiaalista yhteisöä ja kaveripiiriä, josta on vaikea irrottautua ja joka pitää huumeet läsnä arjessa. Ihmistä voivat pitää otteessaan myös huumevelat ja rikoskierre. Fysiologinen riippuvuus tarkoittaa sietokyvyn kasvamista, käytön pakonomaisuutta ja lopettamisesta aiheutuvia vieroitusoireita. Fyysinen riippuvuus voimistuu käytön jatkuessa, jolloin riippuvuuden kroonistuessa käytöstä aiheutuva mielihyvän kokemus vähenee ja tilalle tulee välttämättömyys saada ainetta hermoston toiminnan turvaamiseksi. Riippuvuuden psykologinen luonne perustuu aineen kykyyn tuottaa hyvää oloa tai muita riippuvuutta ylläpitäviä psyykkisiä vaikutuksia. Huumeidenkäyttö muuttaa aivojen toimintaa ja rakennetta. Tämä vaikeuttaa huumeista irti pääsemistä.
Huumeidenkäyttöön voi liittyä muita ongelmia, kuten mielenterveydenhäiriöitä ja vakavaa syrjäytymistä. Mielenterveyden haasteet voivat olla sysäys kokeilla huumeita, “päästä pakoon arjesta”, tai mielenterveysongelmat voivat olla myös seurausta päihteiden käytöstä. Arjen mielihyvän kadottaminen ja yhdistäminen vain huumeiden tuottamaan oloon sekä yksinäisyyden tunne voivat aiheuttaa masennustaoireita ja vieroitusoireet lisätä ahdistusta ja paniikkia. Psykoosit altistavat skitsofreniaan sairastumista. Huumeiden viihdekäytöstä lähtenyt kokeilu johtaa valitettavan usein hallitsemattomaan käyttöön, jolloin seuraavan annoksen saaminen on ainoa mieleen mahtuva asia. Tämä voi johtaa myös rikoskierteeseen, kun rahaa huumeostoksiin on saatava. Huumeidenkäyttäjä tarvitseekin usein monenlaista apua oman elämän ja arjen perusasioiden hallintaan, mikä kaikki vaikuttaa myös riippuvuudesta toipumiseen.
Suomessa on laki tahdosta riippumattomasta hoidosta päihde- ja mielenterveyspotilaille, mutta läheisille näkyvä huoli ja pahoinvointi ei vielä riitä pakkohoitopäätökseen, ellei henkilön voida todeta olevan itselleen tai muille vaarallinen. Ongelmallisesta huumeriippuvuudesta kärsivä päätyy useammin vankilaan kuin hoitoon. Myös ratsioissa tulee vastaan liikennejuopumuksien lisäksi yhä useammin ajajia huumaavien aineiden vaikutusten alaisena. Huumaus- ja lääkeaineiden käyttö heikentää kuljettajan huomio-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatio- ja toimintakykyä.
Vähentäminen ja lopettaminen
Huumehaittoja ehkäistään esimerkiksi terveysneuvontapisteissä jaettavilla puhtailla pistovälineillä, terveysneuvonnalla, seksitautien testauksella, haavanhoidolla, rokotuksilla ja lääkäripalveluilla. Terveysneuvontapisteissä voidaan järjestellä myös kuntoutukseen ja katkaisuhoitoon liittyviä asioita. Puhtaita pistovälineitä saa Suomessa myös suurimmasta osasta apteekkeja. Kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita koskee salassapitovelvollisuus.
Päihdeneuvontaan voi soittaa 24/7, mikäli oma tai läheisen huumeiden käyttö huolettaa. Läheisen kanssa huolen puheeksi ottoon apua löytyy täältä. Huumeiden käytön lopettamiseen ja vähentämiseen voi saada tukea esimerkiksi vertaistuesta kuten NA-ryhmistä, sekä omalta terveysasemalta ja opiskelu- tai työterveydestä. Työ- ja opiskelupaikoilla tulisi olla päihdehaittojen ehkäisyksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi laadittuna Päihdesuunnitelma. Tietoa oman paikkakunnan tuki- ja päihdepalveluista löytyy esimerkiksi Nuortenmielenterveystalon ja Mielenterveystalon paikka- ja palveluhausta.
|
|
