Ajanhallinta on taito, jota voi opetella
Toimeliaisuus lisää elämääsi hallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointiasi. Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat kuten ruoanlaitto, liikunta, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta. Osallisuus työ- ja opiskelijayhteisössä sekä sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä. Liikunta ja muut harrastukset antavat mielihyvää. Toimeliaisuus on hyvä olla tasapainossa omien voimavarojesi, kykyjesi ja mahdollisuuksiesi mukaan.
Toimeliaisuus lisää elämääsi hallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointiasi. Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat kuten ruoanlaitto, liikunta, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta. Osallisuus työ- ja opiskelijayhteisössä sekä sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä. Liikunta ja muut harrastukset antavat mielihyvää. Toimeliaisuus on hyvä olla tasapainossa omien voimavarojesi, kykyjesi ja mahdollisuuksiesi mukaan.
Kaikilla on sama määrä tunteja vuorokaudessa, tapa ja kyky hallita aikaa ovat kuitenkin yksilöllisiä. Priorisointi on tärkeä taito, eli sen tunnistaminen, mikä toiminta on ensisijaista, mitä ei voi jättää välistä, ja mikä tulee listalla vasta seuraavana - mitkä toiminnat ovat tarpeita ja mitkä mielihaluja. Joskus kun tehtäviä on paljon, pitää jostain sillä hetkellä vähemmän tärkeästä hetkellisesti luopua. Päivässä ja viikossa tulee kuitenkin olla aikaa myös kiireettömälle olemiselle ja rentoutumiselle. Hallitsemalla ajankäyttöäsi otat vastuuta elämästäsi ja johdat itseäsi, mikä lisää itsekunnioitusta ja itsetuntoa. Ajankäytön suunnitteluun kalenteri (paperinen tai sähköinen) on hyvä apu.
Jos huomaat, että aika toistuvasti loppuu kesken, voit kirjata ylös käyttämääsi aikaa parin päivän ajalta: selvitä, mihin aikasi hupenee. Usein asioiden aloittaminen on vaikeaa, jolloin lykkäämme ja vitkuttelemme, tai teemme itse tehtävän sijaan jotain muuta. Valitettavasti tällainen käytös vain lisää stressiä, sillä asiamme muuttuu yhä kiireellisemmäksi. Älä aikatauluta yhteen päivään liian monta tehtävää: voit tehdä enemmän, mikäli ehdit ja jaksat, mutta tekemättä jääneet hommat lisäävät turhaan omaa ahdistusta. Voit myös pilkkoa suuren ja "mahdottoman" tehtävän pienempiin, sopivan kokoisiin palasiin, ja tauottaa tekemistä.
Jos huomaat, että aika toistuvasti loppuu kesken, voit kirjata ylös käyttämääsi aikaa parin päivän ajalta: selvitä, mihin aikasi hupenee. Usein asioiden aloittaminen on vaikeaa, jolloin lykkäämme ja vitkuttelemme, tai teemme itse tehtävän sijaan jotain muuta. Valitettavasti tällainen käytös vain lisää stressiä, sillä asiamme muuttuu yhä kiireellisemmäksi. Älä aikatauluta yhteen päivään liian monta tehtävää: voit tehdä enemmän, mikäli ehdit ja jaksat, mutta tekemättä jääneet hommat lisäävät turhaan omaa ahdistusta. Voit myös pilkkoa suuren ja "mahdottoman" tehtävän pienempiin, sopivan kokoisiin palasiin, ja tauottaa tekemistä.
Vitkuttelu ja lykkääminen eli prokrastinaatio aiheuttaa stressiä.
Jos saat itsesi kiinni prokrastinaatiosta, syyttelyn sijaan käännä asia positiiviseksi: Onneksi huomasin vitkutteluni, jotta voin muuttaa käytöstäni. Laittaisinko kellon soimaan 15 minuutin päähän, jotta ehdin lopettaa nyt tekemäni asian, ja sitten aloitan? Juuri nyt ei ole liian myöhäistä aloittaa!
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 1: Arvot, tarpeet ja tavoitteet. Lisää ajankäytöstä Nyyti ja Mielenterveystalo. Itsensä johtamisesta Aalto yliopisto.
Sopivasti stressiä
Arkeen kuuluu välillä stressi. Se on aivan normaalia ja jopa välttämätöntä, sillä ilman haasteita ja vastoinkäymisiä emme osaisi arvostaa hyviä asioita. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi olla myönteistä lisäämällä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä, mutta liiallisena tai liian pitkään päällä stressi on haitallista. Pitkäaikainen stressi saa arjen tuntumaan raskaalta ja väsyttävältä.
Arkeen kuuluu välillä stressi. Se on aivan normaalia ja jopa välttämätöntä, sillä ilman haasteita ja vastoinkäymisiä emme osaisi arvostaa hyviä asioita. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi olla myönteistä lisäämällä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä, mutta liiallisena tai liian pitkään päällä stressi on haitallista. Pitkäaikainen stressi saa arjen tuntumaan raskaalta ja väsyttävältä.
Stressi lisääntyy stressaamalla, eikä "älä stressaa" -lause yleensä auta. Siksi stressinhallinta ja stressitekijöiden tunnistaminen onkin tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta. Stressi on olotila mielessä ja kehossa, minkä vuoksi stressinhallinnassa auttaa sekä itsemyötätunto ja ajanhallinta, mutta myös esimerkiksi unen, liikkumisen ja syömisen tasapaino. Myös positiiviset muutokset elämässä, kuten muutto, työ- tai opiskelupaikan vaihdos tai uusi seurustelusuhde voivat aiheuttaa stressiä. Eri ihmisiä stressaavat eri asiat, minkä vuoksi se, mikä jollain toisella nostaa stressitasot, saattaa tuntua sinusta ihan tavanomaiselta. Mikäli kuormitusta ja stressiä ei saa purettua itse, on asiasta hyvä jutella jonkun kanssa. Myönteisten asioiden jakamisessa tulee molemmille hyvä mieli, ja vaikeampia asioita sanoittamalla saa lohtua tai kaksi päätä miettimään ratkaisua vain yhden sijaan. Mielin sivulta löytyy keinoja stressinhallintaan.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 5: Stressi ja jakso 6: Stressinhallinta. Lisää Nyyti ja Mieli.
Tsekkaa Nyytin Elämäntaitokurssi: jakso 5: Stressi ja jakso 6: Stressinhallinta. Lisää Nyyti ja Mieli.
|
|
